Niin pienet loppiaisen tietäjät lensivät pesästä..

Niin tämä aika vaan kulki siivillä ja maanantaina totuus vasten kasvoja tuli,että  Taimineiti lähtee kohti uusia seikkailuja.  Tiesin että tulen näkemään Taimia eniten niin oli varmaan helpoin luopua. Tottakai siinä sai silmäkulmiaan pyyhkiä, kun lähdön hetki koitti. Jaakko taas sanoi että parempi kun hän lähtee töihin. Jaakolle oli vaikeinta, koska oli auttamassa nämä pienet maailmaan.  Taimilla on tosiaan siellä useampi koira kaveri. 

Veljekset saivatkin sitten olla viikonloppuun asti,koska minulla alkoi yövuorot ja useat tulevista omistajista olivat töissä niin sovittiin että viikonloppuna sitten hakevat.

Voiton piti ensin lähteä vasta sunnuntaina, mutta alettiin miettimään että olisiko kuitenkin parempi jos hakisivat perjantaina. Ehtisi totutella uuteen ympäristöönsä kun maanantaina olisivat kuitenkin töissä ja voitto oli aika herkkä. Taimiakin selvästi kaipaili maanantain jälkeen.  Voitto on myös pentu,jota tullaan näkemään paljon.  Kyllä tämä poika oli minulle aika tärkeä. Oli pentueen vaativin ja paljon pidettiin sylissä.  Kyllä vaan siinä lähdön aikana silmäkulmat kostui. Ihana koti Voitolla odotti.

Lauantai-aamuna minun lellikkipoika Ukko haettaisiin. Perjantaina halusin viettää paljon ukon kanssa aikaa. Vaistosiko ukko sen,koska illalla itse käpertyi minun syliin. Kyllä näiden lähdöt vaan sai meidät herlistymään eikä ukko tehnyt poikkeusta.
Ukolla onkin ihana koti maalla Sotkamossa,jonne omistaja kutsuikin käymään kunhan kotiutuu hyvin.

Lauantaina meidän virtapiikki Sulo tultaisiin hakemaan.  Jaakon tyttökin oli vielä hyvästelemässä Suloa. Ira on tosiaan näitä hoitanut siitä asti,kun nämä on olleet 3vrk ikäisiä.  Sulo sippurahan meni jo ovelle vastaan kun uudet omistajat tulivat hakemaan häntä. Sulolla onkin koira kaveri Muhoksella.

Jedi onneksi vielä oli meidän ilona vielä sunnuntai aamuun asti. Nukuinkin Jedin kanssa sitten olohuoneessa kun ajattelin ettei tarvitse yksin olla. Yöllä kävikin muutaman kerran nuuhkimassa,mutta meni takaisin nukkumaan .Aamulla sain vielä nauttia Jedin seurasta.  Tämä pentuhan syntyi ensin,jonka vuoksi loppiaisena jännättiin ja kyyneleitä vuodatettiin ilosta. Tänään saatiin taas vuodattaa lähdön hetkellä. Jedi lähtikin Naantaliin asti.

Ajattelin ettei näistä luopuminen tunnu,mutta olin väärässä.  Nämä pienet olivat kuitenkin osa meitä. Jokapäivä näiden kanssa touhuttiin,aamukahvit join useasti lattialla istuen ja kaikki 5 istuivat sylissä.  Näistä tuli meille todella rakkaita perheenjäseniä.  En väitä etteikö ne paskojen, kusien siivous ärsyttänyt ,mutta tiedostin sen kun tähän lähdin. Päätin ennenkuin Lyyli edes odotti pentuja,että tämä tehdään hyvin alusta asti. 7viikon jälkeen on aika huokaista ja näin myös tehtiin. Olenkin saanut paljon kiitosta uusilta omistajilta ja ystäväviltäni miten pennut on sosiaalisia ja hyvin pidetty.  Parhaani kyllä yritimme. Ensikertaa olimme tässä että paljon meillä varmasti on opittavaa. Ihania seikkailuja rakkaat Taimi, Voitto, Sulo, Ukko ja Jedi

Lyyli ei tosiaan ollut muiden kohdalla millään kun lähtivät,mutta tänään oli hämillään. Otin sitten Lyylin ovelle kun Jedi oli lähdössä. Nuolaisi kummaltakin puolelta kuonoa,liekkö ollut hyvästi pikkuiselle❤