Viimeisestä postauksesta on kulunut todella paljon aikaa. syynä on ihan se,että tietokone uupui meidän taloudesta. Nyt vihdoin sain sen hommattua. Toivottavasti nyt saan päivitettyä koirista ja meidän kuulumisista enemmän.
Nyt kesän aikana olemme saaneet käydä yksissä koiranäyttelyissä pitkästä aikaa. Reilun viikon päästä olisi täällä kotinäyttelyt minne olemmekin Lyylin,Hillan ja Voiton kanssa menossa. Ystäväni Suvi lähtee avuksi Lyyliä esittämään.
Nyt tähän meidän uuteen tulokkaaseen. Keväällä ystävämme Oona ehdotti että ottaisimme heiltä pennun sijoitukseen, kun tämä Lyylin silmäepäily tuli ilmi. Minä olin joka jäi miettimään asiaa. Kolmas koira? onnistuuko lenkitys ym? miten Lyyli ja Hilla ottaa vastaan ? Päätimme kuitenkin ottaa pennun.
ensisijaisestihan minulla oli haave Kaislan pentueesta, mutta sieltä tuli vain yksi narttu. Kyllähän tämä Selma pimu vei sydämen mennessään kun tapasimme hänet.
Kävimmekin pentuja katsomassa useaan otteeseen, kun asuivat täällä Kajaanissa niin helposti pääsi ipanoita paijaamaan. Meidän onneksemme Selman veli meni ystävälleni Suville niin pentutreffitkin tulisi tulevaisuudessa onnistumaan.
Edellisellä viikolla kävimme Oonan kanssa zoko iskän luona mökillä pentujen kera. Samalla reissulla Lyyli ja Hilla tapasivat Selman. Ei voisi vähempää kiinostaa asenne oli. Hilla tosiaan minua eniten jännitti, miten ottaa pennun vastaan. On kuitenkin se meidän perheen virtapiikki.
Heinäkuussa Selma sitten kotiutui. Jaakon tyttö tottakai halusi päästä mukaan hakemaan Selmaa. Kyllähän takapenkillä vikinä kuului, mutta tyttö sai hyvin pennun rauhoittumaan.
Hilla ja Lyyli otti pennun kuten arvasimme. Lyyliä ei kiinostanut juuri lainkaan, mutta Hilla oli taas tosi kiinostunut. Heti samana iltana heidät löysi leikkimästä. Pennun kotiutus meni siis yllättävän hyvin.
Samana iltana Lyylin poika Voitto kävi Selmaa tervehtimässä. Voitto otti pennun tosi nätistä vastaan. Voiton luonteen kun tiedän niin en ollut yhtään huolissaan.
Hillasta Selma on ottanut bestiksen. Melkein jokailta löytää kaksikon leikkimästä yhdessä. Hillasta ja Lyylistä on huomannut että ovat enempi alkaneet kyttäämäämn tielle kun Selma tuli meille.
Selmaa on nyt kolmen viikon aikana käyneet monet katsomassa ja ottaa kyllä niin ihmiset kuin koiratkin hyvin iloisesti vastaan.
Waltsu Selman velipoika asuu aika lähellä meitä ollaankin nähty nyt useaan otteeseen.
Selman on kyllä luonteeltaan älyttömän kiltti, mutta myös kipakkuutta löytyy ja isojen perässä menee ja touhuaa. Ruokakupin kun näkee, pitää pomppia ja huutaa. Olemme alusta asti opetelleet, että ruuan saa vasta kun rauhoittuu. Aitauksen juoksee istuu odottomaan ja katsoo silmiin. Hyvin oppivainen neito. Pikkuhiljaa pitää alkaa seisomista opettaa ruuan antamisen yhteydessä.
Selman veli Waltsu oli nyt kahtena päivänä meillä päivähoidossa. Hyvin kaksikolla meni vaikka välillä meni tunteisiin ja sai laittaa jäähylle. Eilen kävimme ensimäistä kertaa metsälenkillä. Waltsu oli meillä mukana. Tosi nätisti mennä viuhottivat hihnassa. Selma on tosiaan todella vähän hihnassa kulkenut. Meidän aktiviteetit on pääsääntöisesti vielä omassa pihassa riehumista.
Ensiviikolla minulla olisi töihin paluu edessä. Ollaankin opeteltu yksinoloa kokoajan,ettei ihan puskista tule.
Lokamarraskuussa Lyylillä olisi sitten edessä Oulun keikka. Lähdemme Lyylin silmien tilannetta katsomaan. Sitten varmasti tiedämme Lyylin tulevaisuuden. voiko enää jalostukseen käyttää sekä turha ihmisten spekulointi loppuu. Samalla reissulla katsomme Voiton ja Taimin silmät. Koirat menevät Ouluun silmäspesialistille.
Mukavaa kesänloppua !
Karoliina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti